sunnuntai 27. joulukuuta 2015

I LOVE IT...












Hei,

rakastan tätä saamattomuutta,
niin kaikki muutkin perheessämme lukuunottamatta miestäni, jonka täytyy puuhata koko ajan jotakin:
on pientä remonttihommaa, täytyy tehdä töitä (siis oikeita töitä),
vaikka on pyhät, täytyy käydä lenkillä...
no se on kai enemmänkin halusta kiinni, kuin siitä, että täytyy.

Helsingin yliopiston filosofian professori Timo Airaksinen puhui televisiossa joulusta HALUN juhlana. 
Halutaan lahjaksi sitä, tätä...
Halutaan syödä, juoda...
Halutaan, halutaan, kunnes tammikuussa alkaa katumusrituaalit:
aloitetaan painonhallinta, tipaton tammikuu jne.
On ruokaähkyä, tavaraähkyä.
Olen tutustunut kyseisen professorin ajatuksiin ennenkin,
koska hän oli edesmenneen rakkaan serkkuni aviomies.
Filosofiahan on aika kriittistä ja pohdiskelevaa,
eikä sovi niille, jotka etsivät suoria vastauksia.
Minä en nimittäin halua nähdä joulua halun juhlana, vaan
 näen sen enemmänkin toivon juhlana:
toivotaan lahjoja, hyvää mieltä, yhdessäoloa...

No, joulu on nyt ohi ja seuraavan kerran halutaan tai toivotaan kaikkea 
sitten taas vuoden kuluttua.
Mutta tähän väliin mahtuu kaikkea mukavaa:
kuten Uusi Vuosi ja uudenvuodenlupaukset (en koskaan tee lupauksia,
koska en pysty niitä pitämään)
Helmikuussa aletaan odottaa jo kevättä,hankitaan maljaakot täyteen tulppaaneja
 ja metsästetään auringonsäteitä.

Olemme täällä nyt masut pulleina suklaakonvehdeista, marmeladista, jouluruuista. Lahjaksi saadut pyjamat ovat ympärivuorokautisessa
 käytössä.

Arki alkaa ja se on ehkä pelastuksemme,
on aika ryhdistäytyä.

Ihanaa arjen alkua kaikille! <3

XX Päivi

perjantai 25. joulukuuta 2015

TOGETHER



















Ho Ho,

jouluaatto on takanapäin ja täällä lötköillään oikein antaumuksella,
laiskuusvaihde päällä ja samaan pakettiin kuuluu pyjama, sekä villasukat,
iiiihaaanaaaa :-))
Eilinen aamu alkoi riisipuurolla ja siitä rullattiin jouluaattoa eteenpäin. Tyttäreni perheineen saapui heti aamusta mukanaan enoni. Vanhin poikani saapui iltapaivällä avovaimonsa kanssa ja kolme nuorintahan täällä jo olivatkin.
Nuorten ryhmäkuvat ovat yhteisestä youtube-projektista.

Jouluaatto oli kaunis ja aurinkoinen kuin huhtikuussa.
Fiilis oli jotenkin epätodellinen...

Meillä syötiin perinteisesti kalaa ja kinkkua, sekä laatikoita.
Pöydässä raikui taas joululaulut,
lahjoja availtiin hartaudella ja
illalla esitettiin vielä mimiikkaa :-))

Nautitaan pyhistä ja yhdessäolosta,
syökää, juokaa ja nukkukaa hyvin!!

XX Päivi

tiistai 22. joulukuuta 2015

XMAS








Hei,

Toivottavasti, ette ole siellä aivan joulustressin kourissa, vaan
olette ehtineet nauttia joulun valmistelusta.

Itselläni onkin yllättäen jäänyt monta hommaa hoidettavaksi vielä aatonaatolle,
vaikka yritinkin kovasti saada kaikki ajoissa hallintaan...
Siinähän se onkin, tuo sana ''hallintaan'',
aika kamala sana ja sen tarkoitus on vielä kamalampi, 
entä sitten
vaikka kaikki ei olisikaan hallinnassa, vaan kaikki olisi pikemminkin hallitsematonta.
Uskon, että siitäkin tulisi lopulta ihan hyvä joulu, 
Miltä kuulostaisi:
''Keitetäänpä riisipuuro...ai että, unohdin ne riisit...''
tai ''Kuinkas se nyt näin kävikään, että yksi lapsista jäi vallan ilman joululahjoja''...
tai ''Onko tänään siis jouluaatto, luulin, että se olisi vasta huomenna''...
Kaikesta selvitään.

Riisit muuten unohtuivat tänään, mutta ehdin ne hakea vielä moneen otteeseen
ja kaikille lapsille ei tosiaankaan ole yhtä paljon paketteja (lapset ovat jo isoja ja ymmärtävät, että joku saa viidet kalsarit, kun toinen saa yhden villapaidan),
muistan myöski (onnekseni), että jouluaatto on ylihuomenna, torstaina. (vai kuinka se nyt oli??) :-)

Joulupuumme (männyllä mennään nyt toista vuotta)on koristeltu
ja 19v. poikamme sanoi puun näyttävän ihan sairaalta, kun se on niin harva, johon vastasin, että se on nyt meidän traditiomme ja mänty on erilainen kuin kuusi.

Paketit on melkein paketoitu, kaupassa käyty ja laitoin lapset tänään siivoamaan sillä välin kun pesetin autoni ja ostin ruuat.
Oli ihana huomata, miten kolmen tiimi (kolme nuorinta) täällä kotona toimi ja siistiä syntyi.
Viime viikolla 25v.poikamme kotiutui Thaimaasta vuoden pituiselta opiskelu/elämysmatkaltaan ja Matilda lensi Varsovasta.
Kaksi vanhinta tulevat aattona luoksemme.
Miehenikin saapui illalla kotiin joulunviettoon <3.









Näissä edellä olevissa kuvissa ollaan vielä fiilistelemässä Helsingissä ystäväni kanssa.
Kiertelimme ja kävimme yhdessä syömässä, ilma oli kaunis ja kuulas.
Tämän reissun teimme viime vuonnakin ja silloin satoi vettä vaakatasossa, oli pimeää ja niin tuulista.


 Haluan toivottaa teille hyvin lämminhenkistä,
sekä rauhallista joulun aikaa ja hiukan taikaakin...

XX Päivi

maanantai 14. joulukuuta 2015

JUST GETTING READY...









 Hei

Ensimmäiseksi haluan kiittä teitä todella ihanista ja koskettavistakin kommenteistanne,
nautin suunnattomasti niiden lukemisesta, kiitos, kiitos!!

No tämä nainen ajatteli, ettei joulun alla aleta riehumaan siivouksen kanssa. Mukavampi on köllötellä sohvalla, tanssia ''Last Christmas'' kappaleen tahtiin, sytyttää lyhdyt ja kynttilät, sekä napostella 
lapsilta (lue nuorisolta) salaa suklaakonvehteja.
Aaah ihanaa joulun odotusta...

Kuinka sitten kävikään, huusholli on täällä aivan ylösalaisin, 
piti tehdä pieni siivous, mutta päätinkin sitten vaihtaa maton olohuoneeseen, no saadakseni toisen maton autotallin piippuhyllyltä, oli ulkoa haettava pitkät tikkaat ja sitten kiipesin sinne ylös, ylös
(no onneksi en sentään pudonnut sieltä ylhäältä, sillä silloin olisi käynyt huonosti.)
Sitten mattojen vaihtoon.

Päätin myös hiukan siistiä Matildan huonetta noin pintapuolisesti, mutta eihän siitä mitään tullut, sillä lopulta olin vaihtanut järjestyksen, etsinyt autotallista puhtaan maton, pessyt vuodevaatteet patjansuojuksia myöten. 
Kunnon joulusiivoushaan tästä kehkeytyi ja kaikki paikat ovat nyt edelleen sekaisin, vaikka tarkoitus oli juuri päinvastainen.
Homma lähti siis täysin lapasesta, eikä loppua näy.



Matilda tulee kotiin loppuviikosta ja yksi pojista palaa vuoden Aasiassa olon jälkeen takaisin Suomeen ja haen hänet kentältä torstaina, onpa jännittävää.
Pian koolla on taas koko porukka,
mikä sen ihanampaa äidistä.
Mutta nyt imuri suorastaan huutaa tuossa vieressä, jotta pääsisi töihin, joten eiköhän mennä hommiin.

XX Päivi

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

I ALREADY HAVE EVERYTHING




 





Niin,
minullahan on jo kaikkea...
miksi pitääkin välillä marmattaa;
voi kun väsyttää, tympäisee, törpöt liikenteessä,
en jaksa, en tykkää jne.

Voisinko olla enemmän onnellinen, iloinen, kiitollinen...
kyllä voisin ja haluan.

Hyvä esimerkki on mm. tyttäreni Aino-Kaisa,
joka sanoi minulle haluavansa olla positiivinen ja
päätti alkaa positiiviseksi.
Hän soittaa minulle lähes päivittäin ja
aina ääni on iloinen,
vaikka törpöt ovat liikenteessä, vaikka sataa,
vaikka on harmaata, pimeää, märkää, väsyttää...
niin silti kuulen äänessä iloisuuden,
sen iloisuuden pienistä asioista,
jonkinlaisen odotuksen...
Siitä, että voi kävellä metsässä ja kerätä sieniä joulukuussa,
siitä, että on joku, jonka kanssa jakaa elämänsä,
joku jonka kanssa istahtaa illan hämärissä saunan lauteille,
joku, jonka kanssa katsoa lemppariohjelmaa televisiosta.
Työ, harrastukset...
click >>> (Kaunis Elämä)

Minäkin päätin ryhtyä positiiviseksi,
aamulla kun vettä tulee vaakaan ja yöunet ovat jääneet vähäisiksi,
päätän, etten anna sen häiritä,
en jukulauta.
Haluan avata oven sille vanhalle rouvalle ja toivottaa hyvää päivän jatkoa, joka portaissa kulki hitaasti edelläni ja
minä kiireisenä en päässyt ohi.

Minä en näytä tuimaa ilmettä puhumattakaan käsimerkeistä, vaikkakin joku vei juuri sen ainoan parkkiruudun ja vielä tunkemalla editseni.

Minullahan on jo kaikkea ja siitä voin jakaa muillekin.
Voin jakaa hyvää mieltä pienillä teoilla ja sanoilla, hymyllä.

Ryhdyn myös kiitolliseksi,
kiitolliseksi siitä, että minulla on koti, työ, josta pidän ja ihana perhe, ihan parhaat ystävät, sekä kivat lukijat (te siellä <3),sekä paljon kaikkea muutakin.

Pian tämä vuosi saatetaan loppuun ja 
päätetään aloittaa parempi.
Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme.
Ei tässä toki ole tarkoitus ryhtyä miksikään esimerkilliseksi
hyvyyden esikuvaksi,
kyllä välillä kun oikein sapettaa,
voi olla tärkeää sylkäistä se kitkeryys ulos,
mutta ei marmateta tyhjästä ja yritetään muistaa olla kohteliaita,
koetetaan unohtaa kateus, viha ja katkeruus,
minä ainakin lupaan yrittää.

XX
Päivi

P.S. Kauppa on muuten auki lauantain (11-15) lisäksi sunnuntainakin (12-15)
ja silloin joitakin tuotteita taas tarjouksessa
ja pientä tarjottavaakin tiskillä :-))

Oikein suloista ja jouluista
viikon jatkoa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...